Mikä on Kaupunkilaisen rooli Kangasalan kaupungissa

Maanantai 8.4.2019 - Harri Syrjäläinen

Mikä on kaupunkilaisen rooli Kangasalan kaupungissa?

 

Jokainen on joskus käyttänyt taskulamppua. Siitä syntyy kapea valokiila, joka valaisee kohteen. Kun kohdistat valon tarkasti tiettyyn kohteeseen niin valokiilan ulkopuolella olevat asiat jäävät pimentoon, huomaamatta. Jos nousemme helikopteriin ja kohdistamme valokiilan kaupungintaloon niin kaupungintalosta tulee tärkeä ja muut alueet jäävät pimentoon. 

 

Kun mietitään eri alueiden merkitystä Kangasalan kaupungille niin niitä tulee tarkastella eri näkökulmista. Suurimmat hankkeemme Lamminrahkan, Saarenmaan ja Tarastenjärven alueet ovat valtavia hankkeita ja investointeja, joiden vaikutus kaupungin talouteen on suuri. Nämä hankkeet sitovat myös henkilöresursseja merkittävästi. Ymmärrettävää on, että mikäli helikopterin valokiila halutaan kohdistaa vain näihin alueisiin jää muu Kangasala pimentoon. Jos laajennetaan valokiilaa ulottumaan nauhataajaman alueelle, alkavat kehittämisresurssit olla käytetty. Ulkopuolella jäävät koko vanhan Kangasalan maaseutualueet, Sahalahti ja Kuhmalahti.

 

Mitä jos näiden alueiden ihmisille annettaisiin isompi rooli alueidensa kehittämiseen? Luin kuinka Kuhmalahdella oltaisiin valmiita tekemään uuden koulun pohjat talkoilla. Vaikka tiedämme etteivät talkoot ole kaupungin kanssa mahdollisia, niin tarjouksessa tulee hyvin esille halu kehittää omaa aluettaan. Kautialassa halutaan toteuttaa kyläläisten ideoima monipalvelukeskushanke. Hekin haluavat aktiivisesti kehittää omaa aluettaan. Eivätkö aktiiviset ihmiset ole parasta käyttöenergiaa omien alueidensa kehitykseen vai löytyykö sama tarmo kaupungintalolta? Onko Kangasalan kaupunki mahdollistaja ja uusien toimintatapojen kehittäjä vai paikalleen pysähtynyt lannistaja?

 

Jos mietimme kaupunkimme mahdollisuuksia matkailun suhteen niin meillä pitäisi olla todella hyvät mahdollisuudet esimerkiksi järviluontomme ansiosta. Isoin potentiaali matkailuaktiviteettien luomiseen löytyy juuri vanhan Kangasalan maaseutualueilta, Sahalahdelta ja Kuhmalahdelta. Jos asukkaille annetaan mahdollisuus kehittää erilaisilla hakkeilla alueitaan, kaupungin osallistuessa niihin, niin mahdollisuudet ovat rajattomat. Matkailupalveluita ei tule ulkopuoliset tekemään vaan alueiden ihmisten aktiivisuus on merkittävässä roolissa.

 

Kaupungin lähimaaseudun mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii strategisten päätösten noudattamista, jotta ihmiset uskaltavat investoida asumiseen tai elinkeinojen kehittämiseen. 

Lähimaaseudun palveluiden tuottamista voidaan pitää kalliina, jos tuijotetaan itse palvelun hintalappua. Jos asiaa katsotaan laajemmin, on se alueellisen kokonaistarkastelun jälkeen kaupungille taloudellisesti kannattavaa. Miksi tätä mahdollisuutta ei haluta hyödyntää muuta kuin juhlapuheissa?

 

Harri Syrjäläinen

Puhe sankarihaudalla Suomi 100 vuotta

Keskiviikko 6.12.2017 - Harri Syrjäläinen

Saitte käskyn rajoillamme seistä, oli tehtävänne lähes mahdoton. Sinne jäivät ikuisesti monet teistä. Teki valintojaan käsi kohtalon. Ovat rajalliset elämämme päivät, emme koskaan tiedä kenen vuoro on. Monet palas’, mutta liian monet jäivät, vuoksi kodin, isänmaan ja uskonnon. 

 

Suuresti kunnioitetut sotiemme veteraanit, hyvät naiset ja herrat

 

Olemme kokoontuneet kunnioittamaan niiden muistoa, jotka antoivat kalleimman uhrin, isänmaan puolesta. Lainasin alussa Pertti Mäenpään laulun 6 joulukuuta sanoja. Siinä kerrottiin miten liian monet jäivät vuoksi kodin isänmaan ja uskonnon.

 

Näette edessänne 205 sankarihautaa. Jokaisen haudan kohdalla seisoo saman ikäinen ihminen kuin hautaan laskettu vainaja oli kuollessaan. Näette nuorukaisia, työmiehiä ja perheenisiä, joilta jäi unelmat toteutumatta ja työt kotona kesken. 

 

Kiitos teille, jotka olette tulleet kunnioittamaan sankarivainajia. Osa teistä seisoo sukulaisenne haudalla ja se kuvastaa hienolla tavalla elämän jatkuvuutta.

 

Minun kosketuspintani sota-aikaan on omien isovanhempieni kautta, sekä tarinoiden että ääneen sanomattomien asioiden muodossa. Martti-ukkini osallistui niin talvi- kuin jatkosotaankin. Hän haavoittui molemmissa sodissa. Jämpti mies, joka piti työkalut ja elämän järjestyksessä. Hän osallistui aktiivisesti kotikuntansa asioiden hoitamiseen. Ukilla oli jemmassa aina kettukarkkeja ja pectuspastilleja. Hän kuoli 69-vuotiaana, ollessani 11-vuotias.

Manu-pappani taisteli jatkosodassa ja oli ottamassa vastaan suurhyökkäystä Kannaksella -44. Hän puhui toisinaan sodasta omille pojilleen ja joskus sain minäkin istua kuuntelemassa. Jutut kuulostivat hurjilta. Jälkikäteen ajateltuna ne olivat enemmän veteraanivastaisten mielipiteiden oikaisemista kuin yksityiskohdilla mässäilyä. Hänkin osallistui kotikuntansa politiikkaan ja oli naapurien uskottu mies. Vieläkin nousee hymy huulille, kun muistelee miten pappa halaisi ja pussaili mummoa vielä vanhanakin, ihan elämänsä loppuun asti. Hän kuoli 74-vuotiana, ollessani 21-vuotias. 

Tänään vietämme itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlaa. Itsenäisyys ei aina ole ollut itsestään selvyys. Kansakuntamme on selvinnyt itsenäisenä: sisällissodasta, talvi- ja jatkosodasta sekä kylmän sodan ajasta.

 

Me suomalaiset olemme aina selvinneet sillä, että pienenä kansakuntana olemme loppuen lopuksi aina puhaltaneet yhteen hiileen. Olemme tarpeen vaatiessa siirtäneet omat ristiriitamme syrjään, jotta yhteiset asiat saadaan hoidettua.

Haluan kiittää niitä rohkeita miehiä ja naisia, jotka päättivät 100 vuotta sitten julistaa Suomen itsenäiseksi. Tämä tapahtui, kun eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen 6 joulukuuta 1917. 

Haluan kiittää myös sotiemme veteraaneja, henkensä uhranneita sankarivainajia ja kotirintamaa siitä, että he taistelivat yhdessä rintamassa, yhteisen tavoitteen eteen, jotta Suomi säilyttäisi itsenäisyytensä. 

Olen itse syntynyt 70-luvun alussa ja elänyt ajan, jolloin hyvinvointiyhteiskunnan tukirakenteet ovat luotu ja hyvinvointiyhteiskunta on muotoutunut sellaiseksi kuin se nykyään on. Isovanhempieni ja vanhempieni sukupolvet rakensivat meille oman itsenäisen Suomen, turvallisen kodin ja vauraan maan. Kannattaa kuitenkin muistaa, että vaivalla raivattu pelto ei kasva viljaa itsestään, rakennukset eivät pysy kunnossa ilman korjausta ja ylläpitoa. Myös hyvinvointiyhteiskuntaa tulee jatkuvasti kehittää muuttuvassa maailmassa. Edelleenkin tarvitaan sitä samaa aiempien sukupolvien asennetta, toisten kunnioitusta ja yhteistyötä koko Suomen parhaaksi.  

Nyt on meidän vuoromme jatkaa tätä, koko maailman mittakaavassakin aivan uskomatonta Suomen tarinaa, jatkaa siitä mihin olemme sadassa vuodessa päässeet. On syytä pitää kirkkaana mielessä, että kaiken tämän perustana ovat ja ovat olleet oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, demokratia, ihmisoikeudet, koulutus, vapaus ja vastuu. Vastuu osallistua yhteiskuntamme rakentamiseen kukin oman kykynsä mukaan.

 

Arvoisat kuulijat, lainaan vielä lopuksi Pertti Mäenpään kirjoittaman laulun 6 joulukuuta sanoja.

 

Vielä vapaa on ja itsenäinen maamme, se on sitä vuoksi suuren urheuden. 

Nöyrin mielin sankarihaudalla Suomen lippuun katsokaamme,

Kiitos teidän se on sinivalkoinen.

 

Toivotan teille hyvää ja arvokasta itsenäisyyspäivää ja onnea 100 vuotiaalle Suomelle!

Säästämisestä vastuulliseen rahankäyttöön

Keskiviikko 5.4.2017 - Harri Syrjäläinen

Säästämisestä vastuulliseen rahankäyttöön

Kangasalan Sanomat uutisoi 13.2.2009 etusivullaan, että ”Kangasalan kunta joutuu matokuurille”. Tavoite oli silloin leikata kunnan kuluja kolmessa vuodessa 10 miljoonaa euroa. Lisäksi jutussa kerrottiin, että jos mitään ei tehtäisi, vuonna 2017 kunnan lainakanta olisi jo 200 miljoonaa euroa. Säästöt eivät toteutuneet.

Säästämistä jatkettiin niin, että nykyisen valtuuston ensimmäisen budjetin valmistelussa virkamiehet leikkasivat 10 miljoonaa jo ennen lautakuntakäsittelyä. Tämäkään ei riittänyt vaan seuraavina vuosina leikattiin lisää kuluja, vähennettiin henkilöstöä ja karsittiin investointeja. Kuntamme oli negatiivisessa kierteessä. Olimme eläneet yli varojen eikä veroja voi jatkuvasti nostaa. Kunnan nettomenojen kasvu vuodessa oli ennen nykyisen valtuuston aloittamista 8,1 prosenttia. Tällä vaalikaudella kulujen kasvu on saatu kuriin ja vuoden 2016 tilinpäätöksessä kulujen kasvu on 0,02%     

Lue lisää »

Valmiina Tulevaisuuden kuntaan

Keskiviikko 29.3.2017 - Harri Syrjäläinen

Valmiina tulevaisuuden kuntaan

Edellisen Nykypäivä Kangasalla lehden kirjoituksen päätin sanoihin : ”Menneisyydestä tulee oppia, tulevaisuutta pitää suunnitella ja muutos syntyy vain tekemällä” ja nyt voi todeta, että teot puhukoot puolestaan. Kangasalan Kokoomuksen valtuustoryhmän päätavoite tällä vaalikaudella oli talouden tasapainoon saattaminen ja se saavutettiin. Ensimmäistä kertaa yli 10 vuoteen kunnan käyttötalous on positiivinen eli tulot kattavat menot.

Lue lisää »

Budjettivaltuusto 2016

Tiistai 15.11.2016 - Harri Syrjäläinen

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat.

Haluan aluksi tuoda esille, että ryhmäpuheenjohtajien kokouksen perusteella Kokoomus, SDP, Kristillisdemokraatit ja Siniset ovat päässeet sopimukseen kunnanhallituksen hyväksymän talousarvion pohjalta. Ryhmien puheenjohtajat, Harri Syrjäläinen, Pekka Lahti ja Jani Viinikainen sekä kristillisdemokraattien ryhmäpuheenjohtajan Timo Keskisen tilalla varahenkilönä kokouksessa ollut Tuomas Bährend allekirjoittivat sopimuksen jossa sitouduimme siihen, että valtuustoryhmistämme ei tule muutosesityksiä tai ponsiesityksiä nyt käsiteltävään kunnan talousarvioon vuodelle 2017 ja taloussuunnitelmaan vuosille 2017-2019. Sopimus nousi ensi kertaa esille viime kesäkuussa, kun Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenjohtaja Timo Keskinen tiedusteli muiden ryhmien halukkuutta budjettisopimukseen, joten kiitos hänelle ja sopimuksen allekirjoittaneille ryhmille.

Tämä valtuusto käsittelee neljättä talousarviotaan. Tällä kertaa valmistaudumme käsittelemään talousarviota täysin erilaisissa tunnelmissa kuin kolmena edellisenä kertana. Jos aikaisemmat talousarviot olivat leikkaavia, niin nyt käsiteltävä talousarvio on korjaava ja lisäävä. Poikkeuksellisesti haluan esittää kiitokset kunnanhallitusryhmäämme kuuluneille puolueille, jotka kantoivat suuren vastuun säästöistä päätettäessä. 

Nyt on myös aika kantaa vastuuta. Kun teimme kiperiä säästöpäätöksiä, niin samalla toimme esille, että tilannetta on seurattava tarkasti. Käsiteltävä talousarvio tulee lisäämään maltillisesti resursseja sinne missä niitä eniten tarvitaan. Lisäresurssien kohdentamiseen parhaita asiantuntijoita on lautakunnat. Edelleen toistan saman minkä aikoinaan säästöpäätöksiä tehtäessä. Jos tulevan vuoden aikana tilanne muuttuu merkittävästi niin lautakunta voi tarvittaessa pyytää valtuustolta lisärahoitusta.

                                                                                                    

Kunnanhallituksen puheenjohtajan käyttämää tokaisua lainaten: Kuntalaisen paras turva on tasapainoinen kuntatalous.

Kokoomuksen valtuustoryhmä asetti tälle vaalikaudelle yhden tavoitteen ja se oli talouden saaminen tasapainoon. Ryhmäämme on syytetty päättämättömyydestä ja väitetty, että se on hajallaan. Valtuustoryhmämme on ollut valtuustokauden aikana erimieltä asioiden kohdentamisesta mutta tavoitteemme on aina ollut kirkas. Tasapainoinen kuntatalous.

Valtuuston aikaansaamien päätösten tulokset voi lukea tästä kirjasta. Talous on tasapainossa.

Arvoisa puheenjohtaja,

Nyt viimeistä talousarviotaan käsittelevä valtuusto voi jättää ensivuoden keväällä kuntavaaleissa valittavalle valtuustolle erilaisen viestikapulan kuin otti vastaan edeltäjältään. Valittavat valtuutetut voivat keskittyä kuntalaisten palveluiden kehittämiseen säästämisen sijaan.

Toivon kaikille malttia kokoukseen. Paikallista viihderyhmää mukaillen: Ny ku me kuvitellaan et meillä on rahaa kuin rakennusmestarilla niin otetaan silti rauhallisesti.

Sanoista tekoihin

Perjantai 12.10.2012 - Harri Syrjäläinen

Lähdin neljä vuotta sitten ehdokkaaksi kunnallisvaaleihin intoa piukassa muuttamaan kuntaamme teemalla, että mihin ihmeessä verorahani käytetään. Nyt neljä vuotta kokeneempana tietoni on lisääntynyt huomattavasti. Olen neljä vuotta ollut tarkastuslautakunnan jäsenenä, joka on toiminut aitiopaikkana kunnan toimintoihin tutumiseen. Olen päässyt haastattelemaan kunnan ihmisiä kaikista henkilöstöryhmistä ja näin pystynyt luomaan kuvan kuntamme vahvuuksista sekä kehittämis- ja muutostarpeista. Virkamiesten tehtävänä on esitellä luottamusmiehille enemmän kuin yksi ainoa vaihtoehto päätettäväksi tulevista asioista. Valtuutettujen tulee tietää myös eri päätösten kustannusvaikutukset, ennen kuin asiasta lopullisesti päätetään valtuustossa. Valtuutettujen tehtävä on arvojensa pohjalta määrittää se mitä palveluista on valmis maksamaan. Kuluvan valtuustokauden ensimmäisessä valtuustoseminaarissa käsiteltiin kunnan talouden tasapainoittamissuunnitelmaa ja alustuksessa tuli esille, että kaikkia päätöksiä tulee pohtia uudelleen ja yhtään kiveä ei saa jättää kääntämättä, pyhiä lehmiä ei saa olla. Tämä on hyvä pitää mielessä. Taloudellisen tilanteen tai tarpeen muuttuessa jo tehtyjäkin päätöksiä on voitava muuttaa ja toteutettavien investointien ajankohtaa siirtää.

Kunnan tulee huolehtia lapsiperheiden palveluiden saavutettavuudesta. Lasten päivähoidon monipuolisuutta pitää kehittää. Tällä valtuustokaudella korotettiin yksityisen lastenhoidontuen kuntalisää. Tämä parantaa yksityisten perhepäivähoitajien asemaa ja antaa perheille lisää mahdollisuuksia hoitopaikan valintaan. Kangasalle on suunnitteilla myös yksityinen päiväkoti, joka monipuolistaa palveluntarjontaa ja vähentää kunnan rakennusinvestointeja. Koulujen ja päivähoidon palveluverkkoa tulee suunnitella pitäjänteisesti niin, että kasvavassa kunnassa on aina tilaa lapsille ja lapsiperheille.   

Menneisyydestä tulee oppia, tulevaisuutta pitää suunnitella ja muutos syntyy vain tekemällä.

Ryhmäpuhe, Kangasalan kunnan tilinpäätös 2011

Maanantai 11.6.2012 - Harri Syrjäläinen

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat

Vuoden 2011 tilinpäätöksen osoittama ylijäämä on 5,4 milj . Tämä luo hyvää pohjaa tulevien vuosien haasteisiin. Oma pääoma on yli 100 milj €. Emme ole kriisikunta vaan voimme todeta olevamme vahva peruskunta. En kertaa kaikkia positiivisia tai negatiivisia lukuja vaan olen poiminut muutaman huomiota kaipaavan asian.

Palvelukeskuksille asetetut tavoitteet toteutuivat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Tavoitteisiin olisi hyvä lisätä mihin strategian kohtaan kyseisellä tavoitteella pyritään. Lisäksi olisi hyvä pohtia olisiko syytä tehdä tavoitteista tarkempia ja antaa tavoitteiden täyttämiselle takaraja. Joistain tavoitteista, voi myös kysyä, että ovatko ne liian helppoja?

Vaikka kuntakonsernilla on lainaa 3431 €/asukas, niin peruskunnan nettomääräinen lainan lisäys on saatu pysäytettyä. Nykyisen velkatason 1676 €/asukas pitäminen samalla tasolla tulee olemaan haasteellista tulevina vuosina mutta se on syytä pitää tavoitteena. Yhtälailla, kun julkisuudessa muistutetaan asuntolainojen korkotason noususta asuntovelallisia, niin meidän täytyy ottaa korkojen nousu huomioon myös kuntataloudessamme. Näin ollen investointien tulorahoitukseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Tasapainossa oleva kuntatalous vai hyvät palvelut? Näillä kahdella asialla on yksi yhteinen tekijä, kuntamme työntekijät. Omaan työhönsä motivoituneet, hyvin perehdytetyt ja koulutetut työntekijät ovat tärkeä osa kuntamme tulevaisuutta. Jotta pysymme vahvana peruskuntana, joka itse pystyy tuottamaan merkittävän määrän tarvitsemistaan palveluista. Yhdessä henkilökunnan kanssa sovitut tavoitteelliset mutta realistiset kehitys ja tuottavuustavoitteet ovat hyvä pohja säilyttää palveluiden taso myös tulevaisuudessa. Aktiivisella henkilöpolitiikalla pystymme vastaamaan siihen, että säilymme kilpailukyvyn palvelujen tuottamisessa.

Haluan kiittää ryhmämme puolesta kuntamme henkilöstölle vuoden 2011 työpanoksesta.

Ryhmäpuhe Kangasalan kunnan henkilöstökertomus 2011

Maanantai 11.6.2012 - Harri Syrjäläinen

Henkilöstökertomuksesta haluan nostaa esille kolme asiaa:

- Työtapaturmat

- Sairaspoissaolot

- Palkattomat vapaat

Työtapaturmien suorat korvaukset eivät ole merkittävät. Mutta yksikin euro on liikaa jos se on estettävissä työskentelytapoja muuttamalla tai uusilla apuvälineillä. Toivottavasti tulevaisuudessa pystyttäisiin arvioimaan työtapaturmien kokonaiskustannukset niin, että esimerkiksi mahdolliset sijaisten palkat olisivat mukana kustannuksissa. Riskikartoituksen, tehokkaan raportoinnin ja epäkohtiin nopeasti puuttumisen avulla on mahdollista luoda turvallisempaa työympäristöä.

Sairauspoissaolot. Positiivinen asia on, että varhaisen tuen käyttöönotto ja sairauspoissaolojen seuranta on otettu käyttöön. Lähiesimiehien koulutusta tulee jatkaa tämän asian tiimoilta ja heillä tulee olla selkeät mallit kuinka toimia esimerkiksi kiusaamis ja häirintätilanteissa. Tulevaisuudessa olisi hyvä nähdä

poissaoloista aiheutuva euromääräinen kustannus, joka pitää sisällään myös mahdollisten sijaisten palkat. Kustannusten esilletuonnilla näemme sen paljonko kunnaltamme menee rahaa sairauslomapalkkoihin ja sijaisten palkkakustannuksiin. Panostamalla työolosuhteisiin voi olla mahdollista säästää sairauspoissaolokustannuksissa. Joskus pitää kuluttaa rahaa, että saadaan säästöjä aikaiseksi.

Vapaaehtoiset palkattomat vapaat. Vapaista on saatu säästöä n. 340 000 €. Vuodessa palkattomia vapaapäiviä pidettiin yhteensä 3396 kpl. Tämä tarkoittaa, että keskimäärin 15,8 työntekijää on ollut poissa koko vuoden jos laskennallisena työpäivien määränä pidetään 215 päivää vuodessa.

Tavase Oy:n osakepääoman korotus

Maanantai 9.1.2012 - Harri Syrjäläinen

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, valtuutetut ja muut läsnäolijat

Olemme tänään päättämässä Tavase Oy:n osakepääoman korottamisesta. Valtuuston kokouksessa 12.12.2011 valtuusto päätti yksimielisesti palauttaa osakepääoman korottamisen uudelleen valmistettavaksi. Luottamushenkilöiden saama tieto Tavase Oy:n taloudellisesta tilanteesta osakepääoman korottamisen yhteydessä oli puutteellista. Tämä ei anna hyvää kuvaa Tavase Oy:n hallinnosta eikä lisää luottamusta yhtiötä kohtaan. Luottamusta yhtiön toiminta ei saadusta kansalaispalautteesta päätellen voida katsoa yleiselläkään tasolla saaneen. Eikä tätä kasvavaa epäluottamusta vähennä nyt käsiteltävänä olevan päätöksen valmistelun yhteydessä esille tulleet ristiriitaisuudet ja epäselvyydet kerättävän osakepääoman käytöstä. Tavasen jatko tulee olennaisesti riippumaan teknisten tutkimusten ja lupaprosessien ohella yhtiön kyvystä ja halusta pitää toimintansa avoimena yhtiön osakaskuntien valtuustoille. Jatkossakin toivottavasti järjestettävät valtuuston iltakoulut ja muut tiedotustilaisuudet Tavasen toiminnasta tuleekin muuttaa huomattavasti enemmän talouspainotteisiksi kvartaalitodellisuutta mukaellen.

Valtuutetut saivat sähköpostilla uudelleenvalmistellun aineiston tiistaina 3.1.2012. Uudelleen valmistellussa aineistossa valtuutetut saivat lisätietoa Tampereen kaupungin konsernipankin myöntämän limiitin takauksesta. Edelleen tieto yhtiön taloudellisesta tilanteesta on epäselvä. Ainoa asiaa selvittävä tieto saadaan tilinpäätöstietona viimeistään kesäkuussa 2012. Tämä vastaus on ehkä jopa ylimielinen ja asenteellinen. Liitetiedoista ei myöskään käy ilmi riittävätkö Tavase Oy:n rahat toiminnan pyörittämiseen, jos osakepääoman korotuksesta saaduilla rahoilla maksetaan Tampereen konsernipankin myöntämä limiitti pois.

Omistajaohjaus ja konserniohjaus

Maanantai 9.1.2012 - Harri Syrjäläinen

Omistajaohjaus ja konserniohjaus

Tampereen kaupunginhallituksen päätöksestä hyväksyä Tavase Oy:n osakepääoman korottaminen kerrotaan Tampereen kaupungin verkkosivuilla, sitaatti alkaa ” Kaupunginhallitukselle raportoidaan omistajaohjauksen periaatteiden mukaisesti hankkeen etenemisestä ja kustannuksista säännöllisesti” sitaatti loppuu.

Konserniohjaus ja omistajaohjaus ovat olleet puheen tasolla koko valtuustokauden.  Vuoden 2010 tilinpäätöksessä sivulla 40 kunnanhallitus toteaa konsernivalvonnan järjestämisestä, sitaatti ”Kehitettävää on eniten toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seurannassa, analysoinnissa ja raportoinnissa” sitaatti loppuu. Heikoimman arvosanan vuoden 2010 tilinpäätöksessä konsernivalvonnan järjestämisessä sai osakkuusyritysten esityslistojen ja pöytäkirjojen toimittamisesta konsernijohdolle. Samassa kappaleessa todetaan, että kunnanhallituksen hyväksymä Hyvä hallinto- ja johtamistapa Kangasalan kuntakonsernissa (Corporate Governance) –asiakirja edellyttää konserniyhtiöiltä ja –johdolta entistä tiiviimpää yhteistyötä. Tilinpäätöksessä 2009 sivun 46 yläreunassa on Strategisen johdon arviointikriteerinä mm. omistajaohjauksen toimivuus. Tavoitetasona on ollut omistajaohjaus käytössä. Toteutumisesta mainitaan: toteutunut talousarviossa esitetyllä tavalla.

Kunnanhallituksen on syytä tarkistaa ja tarkentaa nykyistä omistajaohjausta osakkuusyhtiöiden raportointitavasta ja tiheydestä jotta valmistelussa käytössä oleva- ja valtuustolle esiteltävä tieto on ajantasaista ja riittävää.

Vuoden 2012 hyväksytyssä talousarviossa kohdassa strategiset päämäärät, 7. kohta, sivu 5, todetaan omistajaohjauksesta seuraavaa, sitaatti” Omistajaohjausta (mm. edustajien ohjeistamista) ja konsernivalvontaa kehitetään konserniohjeen laatimisella” sitaatti loppu.

Arvoisa puheenjohtaja, Kokoomusryhmä olettaa, että 2012 talousarviossa oleva maininta konserniohjeesta johtaa konkreettisiin toimenpiteisiin vuoden 2012 aikana ja konserniohje saadaan valtuuston käsittelyyn vielä tämän vuoden aikana.

Harri Syrjäläinen

kok valtuustoryhmän puheenjohtaja

Ryhmäpuheenvuoro budjettikokous 2011

Maanantai 14.11.2011 - Harri Syrjäläinen

 Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat!

 

Olemme tänään hyväksymässä talousarviota vuodelle 2012.  Taloudellinen tilanne on ollut tasaisen haastava jo pitemmän aikaa. Talouden kasvu tulee näillä näkymin jatkumaan matalana tulevinakin vuosina.

Maailmantalouden suhdanteisiin emme pysty vaikuttamaan, emmekä pysty merkittävästi vaikuttamaan Suomenkaan talouteen, joten on syytä keskittyä siihen mihin Kangasalan kunnan työntekijät, virkamiehet ja me luottamushenkilöt pystymme vaikuttamaan eli kuntaorganisaation tuottavuuden ja ketteryyden jatkuvaan parantamiseen.

Tuottavuuden parantamisen esimerkkinä meidän päättäjien tehtävänä on kannustaa ja antaa resursseja uusien palvelutuotantotapojen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Luovien ratkaisujen löytämiseksi tarvitaan avointa, rohkeaa ja joskus jopa leikkisää mieltä. Kehittämisessä tarvitaan koko työyhteisön panosta. On kannustettava miettimään ja kokeilemaan uusia vaihtoehtoja toteuttaa palveluita, siitäkin huolimatta että jotkut ideat epäonnistuvat. Epäonnistumista ei pidä pelätä vaan käyttää opittu tieto hyödyksi uusissa hankkeissa.

Varhaiskasvatuksessa on Omppulan avoin varhaiskasvatustoiminta saanut paljon kiitosta. Tässä on yksi hyvä esimerkki siitä miten innovatiiviset kokeilut muuttuvat pysyviksi ja parantavat kuntalaisten palveluita.

Toisena esimerkkinä voisi käsitellä miten erikoissairaanhoitoa voitaisiin kotiuttaa omaan terveyskeskukseen. Olisiko mahdollista jaotella erikoissairaanhoidon palveluiden ostot niin, että voisimmekin hoitaa tietyn osa-alueen palkkaamalla siihen erikoislääkärin. Tällä tavalla palvelut olisivat lähellä kuntalaista kustannustehokkaasti. Tämän tyyppisiin innovativisiin ratkaisuihin kannustamme viranhaltioita. Kokeilua terveyskioskista odotamme myös innolla.

Prosesseissa, toimintatavoissa ja johtamisessa on aina parantamisen varaa. Palvelukeskusten välisessä yhteistyössä kannattaisi panostaa henkilöstön yhteiskäytön lisäämiseen. Strategisen johdon tavoitteena on ollut useamman vuoden ajan toiminnallisten prosessien toteutus. Toivottavasti tässä kohtaa voidaan todeta, että hyvin suunniteltu on puoliksi toteutettu.  

Investointimenot nousevat vuoden 2010 tilinpäätöksen 7,5 miljoonaan verrattuna kolmin kertaiseksi ja suunnitelmakaudella jopa viisin kertaiseksi. Investointien toteuttamiseksi on syytä etsiä myös vaihtoehtoisia rahoitusmalleja. Investointien toteutus tulorahoituksella ja lainalla vai elikaarimallilla? Kokoomuksen valtuustoryhmä kannustaa Oksan henkilökuntaa etsimään rohkeasti sopivia kohteita, jotka voitaisiin toteuttaa elinkaarimallin mukaisesti. Toivottavasti esimerkki tästä löytyy vuoden 2013 budjettista.

Seutuyhteistyössä ja seudullisissa hankkeissa on toimittava aktiivisesti jo hankkeiden alkuvaiheessa. Tiedon lisääminen luottamushenkilöille ja virkamiehille ei ole koskaan pahasta. Esimerkkinä tiedon tarpeesta luottamushenkilöille voisi käyttää seutuyhteistyötä toisen asteen koulutuksen järjestämiseksi. Seutuhallitus käsitteli vuonna 2008 käynnistetyn esiselvityksen toukokuussa 2009 ja päätti, että valmistelutyötä jatketaan. Kangasalan valtuustolle asiaa esiteltiin vasta syyskuussa 2011. Jälkikäteen voi pohtia, että olisiko kannattanut lukion kaavaa valmistellessa varata rakennuspaikka myös toisen asteen koulutusta varten?

Niille, joiden verenpaine nousee tätä jälkiviisastelua miettiessään, haluan huomauttaa, että meille on rakentumassa tasokas lukio, josta voimme olla ylpeitä. Lisäksi on pidettävä mielessä että uusia toimintatapoja etsittäessä on myös arvioitava jo tehtyjä ratkaisuja ja päätöksiä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Elämään kuuluu, että mitään kehitystä ei tapahdu ilman yrittämistä ja monesti mikään ei muutu, ilman epäonnistumisesta saatua oppia. Epäonnistumisia ei siis pidä pelätä eikä sen takia kannata pelata varman päälle.Kangasalla on kaikki edellytykset olla paras paikka asua Pirkanmaalla. Tämä ei kuitenkaan onnistu ilman yhteistyötä. Haluamme Kokoomusryhmänä olla luomassa eteenpäin suuntaavaa politiikkaa. Toivomme johtajilta ja esimiehiltä joka tasolla rohkeaa ja avointa mieltä, jotta Kangasala löytää kärkipaikan uusien ideoiden toteuttajana.

Näillä sanoilla toivotan kaikille antoisaa kokouspäivää.

Keskustan rakentamisen uudelleenarviointi

Maanantai 8.3.2010 - Harri Syrjäläinen

ALOITE, KANGASALAN KUNNAN KESKUSTA-ALUEEN TOIMINTOJEN JA RAKENTAMISEN UUDELLEENARVIOINTI SEKÄ KEHITTÄMINEN

 

Valtuutettu Jorma Urkko teki seitsemän muun valtuutetun kanssa seuraavan valtuustoaloitteen:

 

”Olosuhteiden sekä talouden nopea muutos on omiaan edellyttämään kunnanvaltuustolta ja muilta toimielimiltä herkkyyttä ja kykyä ryhtyä arvioimaan ja myöskin priorisoimaan asioita ja hankkeita mihinkä niukkenevat talouden resurssit suunnataan. Tämä työskentely on jo käynnissä aiheuttaen eri asteista kipuilua ja tuskaa, niin kylillä, kuntalaisissa kuin kunnan henkilöstössäkin.

 

Kuntakeskukseen on juuri avattu uimahalli ja työn alla on komeaksi rakentuva kirjasto. Kumpikin toimii julkisella, - verorahoituksella. Olkoon näissä hankkeissa hupia ja yleishyvää toistaiseksi riittävästi. Keskustan rakentaminen komeaksi ja houkuttelevaksi, ei voi eikä saa aiheuttaa sitä, että muilta kyliltä vietäisiin kenties viimeinenkin palvelu ja toimintojen keskipiste. Vanhan haaskaaminen ja samalla uuden rakentaminen ei ehkä olekaan säästö. Myös uuden lukiorakennuksen yhteyteen on ehkä luontevaakin suunnitella niitä toimintoja joita aiemmin ajateltiin kuntakeskukseen.

 

Edelläolevaan viitaten, esitämme että keskusta-alueen toimintojen kehittäminen otetaan kunnassa pikaisesti uudelleenarvioinnin kohteeksi.”

 

Valtuusto 11.5.2009 § 93

 

Aloite merkitään pöytäkirjaan ja lähetetään valtuuston työjärjestyksen 5 pykälään perustuen kunnanhallituksen valmisteltavaksi.

_______________

 

Kunnanjohtaja 13.5.2009

 

Kunnanhallitus päättää lähettää aloitteen teknisen keskuksen valmisteltavaksi. Aloite tulee valmistella siten, että vastaus voidaan käsitellä valtuuston kokouksessa syyskuussa 2009.

 

Kunnanhallitus 18.5.2009 § 199

 

Kunnanhallitus päätti hyväksyä kunnanjohtajan esityksen.

__________________

 

Kaavoitus 18.6.2009, ML

 

Kangasalan keskusta on lähes 30000 asukkaan kunnan henkinen ja toiminnallinen ydin. Kuntakeskustan kehittäminen on valtakunnallisten, seudullisten ja kunnan strategisten tavoitteiden mukaista.

 

Valtioneuvoston syksyllä 2008 tarkistamien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina.

 

Kaupunkiseudun rakennemallin tavoitteiden mukaan kaupunkiseudun keskusverkosto muodostetaan valtakunnanosakeskuksesta, kuntakeskuksista ja alakeskuksista. Keskustoja elävöitetään ja niiden vetovoimaisuutta kehitetään. Päivittäin käytettäviä kaupallisia palveluja ohjataan kaupunkien ja kuntien keskustoihin. Keskusta-asumisen tarjontaa lisätään ja keskustoihin sijoitetaan toimistoja.

 

Valtuuston hyväksymän kuntastrategian 2013 mukaan kunnan taajamarakenne pyritään pitämään tiiviinä ja tehokkaana ja keskustan asemaa yhdyskuntarakenteessa korostetaan. Tavoitteena on luoda edellytykset keskustan liiketilojen lisärakentamiselle sekä rakentaa uimahalli, kirjasto- ja kulttuuritilat. Tekeillä olevan kuntastrategia 2016 mukaan keskusta on elinvoimainen ja palveluiltaan monipuolinen. Keskusta on tehokkaan rakentamisen aluetta, ja täydennysrakentamisella aluetta tiivistetään. Keskustan edustavuuteen ja vetovoimaisuuteen kiinnitetään huomiota. Kunnan keskustassa on kuntalaisille tarjolla monipuolisia kulttuuri-, liikunta- ja liikepalveluita.

 

Samat strategiat tukevat myös kylien kehittämistä, maaseudun ja taajamien vuorovaikutusta ja yhdyskuntarakenteen hajautumisen hillitsemistä. Palveluiden järjestäminen hajanaiselle rakenteelle on ekologisesti ja taloudellisesti kestämätöntä. Sujuva arkielämän laatu voidaan taata vain taajama-alueilla, missä on edellytykset välttämättömien palveluiden ohella järjestää myös sellaisia palveluja, jotka lisäävät hyvinvointia ja elämän viihtyisyyttä.

 

Keskustan kehittämisen ohjaamiseksi laaditaan parhaillaan osayleiskaavaa, jonka tavoitteena on asutuksen tiivistäminen, liikenteen ja ulkoilu- ja virkistysreittien jäsennöinti sekä keskustan palveluiden vetovoiman turvaaminen. Samaan aikaan on käynnistetty ydinkeskustan asemakaavojen muuttaminen. Niiden tavoitteena on ympäristön laadun parantaminen sekä kaupallisten ja julkisten palveluiden ja asuntojen lisärakentamisen mahdollistaminen.

 

Keskustan kehittäminen, suunnittelu ja rakentaminen on jatkuva prosessi, joka ei pääty eikä keskeydy. Päinvastoin kuin asuinalueet, keskusta muuttuu jatkuvasti, ja suunnittelun ja panostusten avulla voidaan ohjata muutoksen suuntaa.

 

Kaavoitusarkkitehti 11.8.2009

 

Kaavoituslautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle vastauksena aloitteeseen todettavaksi, että kuntakeskustan kehittämistä palvelujen, hallinnon ja kulttuurin keskuksena jatketaan määrätietoisesti.

 

Kaavoituslautakunta 18.8.2009 § 102

 

Kaavoituslautakunta hyväksyi kaavoitusarkkitehdin esityksen.

______________

 

Toimialan johtaja Ilkka, 24.8.2009

 

Kunnanhallitus päättää jättää asian pöydälle.

 

Kunnanhallitus 24.8.2009 § 301

 

Kunnanhallitus hyväksyi toimialan johtajan esityksen.

______________

 

Tekninen keskus 8.2.2010, MI

 

Keskustakorttelia koskeva asemakaavan muutos hyväksyttiin valtuuston kokouksessa 14.12.2009 § 180. Päätös on tullut lainvoimaiseksi. Käsittelyn yhteydessä toimialan johtaja Mikko Ilkka esitteli valtuustolle keskustakorttelin kehittämistä koskevaa yhteistyösopimusta kunnan ja Hartela Oy:n välillä. Lisäksi valtuutetuille postitettiin kokouksen jälkeen jäljennös sopimuksesta ja sen keskeisistä liiteasiakirjoista.

 

Toimialan johtaja Ilkka, 11.2.2010

 

Kunnanhallitus päättää hyväksyä kaavoituslautakunnan 18.8.2009 § 102 tekemän esityksen ja ilmoittaa valtuustolle vastauksena aloitteeseen, että kuntakeskustan kehittämistä palvelujen, hallinnon ja kulttuurin keskuksena jatketaan määrätietoisesti.

 

Kunnanhallitus 15.2.2010 § 26

 

Kunnanhallitus hyväksyi toimialan johtajan esityksen.

______________

 

Valtuusto 8.3.2010 § 31

 

Puheenjohtaja päätti keskustelun ja totesi, että keskustelun kuluessa oli valtuutettu Jorma Urkko kokoomuksen valtuustoryhmän puolesta valtuutettu Päivi Savolaisen kannattamana tehnyt seuraavan ponsiesityksen: ”Valtuusto edellyttää, että kunnanhallitus selvittää kulttuuritilojen tarpeessa tapahtuneet muutokset ja aiheettomat vaikutukset ja toimenpiteet keskustan rakentamisessa”

 

Puheenjohtajan selonteko hyväksyttiin.

 

Koska keskustelun kuluessa oli tehty kunnanhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja totesi, että asian ratkaisemiseksi on suoritettava äänestys.

 

Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat valtuutettu Jorma Urkon ponsiesitystä, äänestävät jaa, ja ne jotka eivät kannata ponsiesitystä, äänestävät ei. Kättennostoäänestys.

 

Äänestysesitys ja äänestysmenettely hyväksyttiin.

 

Äänestyksen tulos: 23 jaa ääntä ja 20 ei ääntä.

 

Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksena, että valtuusto oli hyväksynyt valtuutettu Jorma Urkon tekemän ponsiesityksen.

Valtuutettu Jorma Urkko teki seitsemän muun valtuutetun kanssa seuraavan valtuustoaloitteen:

Maanantai 11.5.2009 - Jorma Urkko

Olin allekirjoittamassa seitsemän muun kokoomuspoliitikon kanssa valtuustoaloitetta, jonka valtuutettu Jorma Urkko esitti:

 ”Olosuhteiden sekä talouden nopea muutos on omiaan edellyttämään kunnanvaltuustolta ja muilta toimielimiltä herkkyyttä ja kykyä ryhtyä arvioimaan ja myöskin priorisoimaan asioita ja hankkeita mihinkä niukkenevat talouden resurssit suunnataan. Tämä työskentely on jo käynnissä aiheuttaen eri asteista kipuilua ja tuskaa, niin kylillä, kuntalaisissa kuin kunnan henkilöstössäkin.

 Kuntakeskukseen on juuri avattu uimahalli ja työn alla on komeaksi rakentuva kirjasto. Kumpikin toimii julkisella, - verorahoituksella. Olkoon näissä hankkeissa hupia ja yleishyvää toistaiseksi riittävästi. Keskustan rakentaminen komeaksi ja houkuttelevaksi, ei voi eikä saa aiheuttaa sitä, että muilta kyliltä vietäisiin kenties viimeinenkin palvelu ja toimintojen keskipiste. Vanhan haaskaaminen ja samalla uuden rakentaminen ei ehkä olekaan säästö. Myös uuden lukiorakennuksen yhteyteen on ehkä luontevaakin suunnitella niitä toimintoja joita aiemmin ajateltiin kuntakeskukseen.

 Edelläolevaan viitaten, esitämme että keskusta-alueen toimintojen kehittäminen otetaan kunnassa pikaisesti uudelleenarvioinnin kohteeksi.”