Mikä on Kaupunkilaisen rooli Kangasalan kaupungissa

Mikä on kaupunkilaisen rooli Kangasalan kaupungissa?

Jokainen on joskus käyttänyt taskulamppua. Siitä syntyy kapea valokiila, joka valaisee kohteen. Kun kohdistat valon tarkasti tiettyyn kohteeseen niin valokiilan ulkopuolella olevat asiat jäävät pimentoon, huomaamatta. Jos nousemme helikopteriin ja kohdistamme valokiilan kaupungintaloon niin kaupungintalosta tulee tärkeä ja muut alueet jäävät pimentoon. 

Kun mietitään eri alueiden merkitystä Kangasalan kaupungille niin niitä tulee tarkastella eri näkökulmista. Suurimmat hankkeemme Lamminrahkan, Saarenmaan ja Tarastenjärven alueet ovat valtavia hankkeita ja investointeja, joiden vaikutus kaupungin talouteen on suuri. Nämä hankkeet sitovat myös henkilöresursseja merkittävästi. Ymmärrettävää on, että mikäli helikopterin valokiila halutaan kohdistaa vain näihin alueisiin jää muu Kangasala pimentoon. Jos laajennetaan valokiilaa ulottumaan nauhataajaman alueelle, alkavat kehittämisresurssit olla käytetty. Ulkopuolella jäävät koko vanhan Kangasalan maaseutualueet, Sahalahti ja Kuhmalahti.

Mitä jos näiden alueiden ihmisille annettaisiin isompi rooli alueidensa kehittämiseen? Luin kuinka Kuhmalahdella oltaisiin valmiita tekemään uuden koulun pohjat talkoilla. Vaikka tiedämme etteivät talkoot ole kaupungin kanssa mahdollisia, niin tarjouksessa tulee hyvin esille halu kehittää omaa aluettaan. Kautialassa halutaan toteuttaa kyläläisten ideoima monipalvelukeskushanke. Hekin haluavat aktiivisesti kehittää omaa aluettaan. Eivätkö aktiiviset ihmiset ole parasta käyttöenergiaa omien alueidensa kehitykseen vai löytyykö sama tarmo kaupungintalolta? Onko Kangasalan kaupunki mahdollistaja ja uusien toimintatapojen kehittäjä vai paikalleen pysähtynyt lannistaja?

Jos mietimme kaupunkimme mahdollisuuksia matkailun suhteen niin meillä pitäisi olla todella hyvät mahdollisuudet esimerkiksi järviluontomme ansiosta. Isoin potentiaali matkailuaktiviteettien luomiseen löytyy juuri vanhan Kangasalan maaseutualueilta, Sahalahdelta ja Kuhmalahdelta. Jos asukkaille annetaan mahdollisuus kehittää erilaisilla hakkeilla alueitaan, kaupungin osallistuessa niihin, niin mahdollisuudet ovat rajattomat. Matkailupalveluita ei tule ulkopuoliset tekemään vaan alueiden ihmisten aktiivisuus on merkittävässä roolissa.

Kaupungin lähimaaseudun mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii strategisten päätösten noudattamista, jotta ihmiset uskaltavat investoida asumiseen tai elinkeinojen kehittämiseen. 

Lähimaaseudun palveluiden tuottamista voidaan pitää kalliina, jos tuijotetaan itse palvelun hintalappua. Jos asiaa katsotaan laajemmin, on se alueellisen kokonaistarkastelun jälkeen kaupungille taloudellisesti kannattavaa. Miksi tätä mahdollisuutta ei haluta hyödyntää muuta kuin juhlapuheissa?

Harri Syrjäläinen